METSÄN PELÄSTYTTÄMÄ
Juntin Kalla loikoilee Vähänvaaran metsäkodan risupeitteisellä lavalla yrittäen unenpäästä kiinni. Mutta uni ei tahdo tulla. Vanhassa metsäkömmänässä on jotakin outoa, käsittämätöntä. Kallasta tuntuu kuin hän ei olisi täällä yksinään, vaikkahan onkin tänne yksin illan pimetessä saapunut ja asettunut yökuntiin.
...JA TARINAN JATKO LÖYTYY TÄÄLTÄ...
(Samuli Paulaharju: Tunturien yöpuolta - vanhoja tarinoita, WSOY 1934, s. 37)
Mikä mahtava aarreaitta meillä onkaan vanhoissa kansanperinteen taruissamme! Ja hienoa, että nykyisin mm. Paulaharjun tuotantoa löytyy verkosta.
Kuvat olen ottanut Voipaalan Taidekeskuksessa eräänä lokakuisena yönä - ihan kuin metsän henget olisivat silloin olleet liikkeellä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti